Leat ofelaš

Jus dus lea miella leat ofelažžan skuvlajagis 2020/2021, de deavdde ohcanskovi ovdal geassemánu 1. beaivvi. Mii váldit oktavuođa ohcciiguin ja gohččut jearahallamii.

Loga maid ovdalaš ofelaš Sandra Márjá West muitala iežas ofelašjagi birra

Movt du jahki lei ofelažžan?
Ofelaš-jahki lei somás jahki, bessen mátkkoštit miehtá Norgga ja hui bures oahpásnuvvat iežan mielofelaččaide. Somámus lei fitnat ON:s New Yorkas. Doppe bessen deaivat eará eamiálbmotnuoraid ja oahpásnuvvat sin kultuvrraide, beroštumiide ja čovdosiidda.

Maid don dál barggat?
Dál mun barggan Riddu Riđđu festiválahoavdan. Lean maid sámediggeáirras.

Maid mearkkašii Ofelaš-jahki dutnje?
Ohppen olu áššiid mat leat leamašan stuora ávkin munnje, maiddái dálá barggus. Ohppen olu sámi historjjá ja kultuvrra birra, ja ávžžuhan buohkaid lohkat FORMI-1 oažžun dihte buori vuođđomáhtu. Ohppen ovdanbuktit ja hupmat stuora joavkkuide. Ohppen maid olu plánema birra, go stuora oassi Ofelašdoaimmas lea plánet sihke ovdanbuktimiid ja mátkkiid. Dasa lassin ohppen olu movt sihke sámi ja Norgga servodat doaibmá. Dan jagi dihte mun beroštišgohten servodagas ja háliidin šaddat politihkkárin.

Sandra Márjá West lei ofelaš skuvllajagi 2012/2013.

Skuvlajahki sámi ofelažžan

Ofelaččat leat studeanttat Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. Skuvllas lea erenoamáš biras, nanu fágaolbmot ja resurssat, ja beaivválaš giella lea sámegiella.

Ofelaččat váldet skuvlajagis fága Sámi kultur- ja servodatmáhttu, mii lea intensiivakursa mas ožžot 30 oahppočuoggá. Dasa lassin ožžot vel 30 oahppočuoggá logaldallandoaimmas, ja nu devdet olles skuvlajagi.

Ofelažžan fertet ráhkkanit olu mátkkošteapmái, erenoamážit giđđalohkanbajis. Ofelaččat mátkkoštit guovttes ja guovttes, ja logaldallet ovttas. Hárjánat bures ráhkadit ovdanbuktimiid ja hupmat sihke unnit ja stuorit olmmošjoavkkuid ovddas.

Ruhtadeapmi

Juhkkojuvvojit oktiibuot njeallje gitta 213 000 ruvdnosaš ofelašstipeandda skuvlajagis 2019/2020 . Ofelašstipeanddat addojuvvojit sámi nuoraide geat geatnegahttet iežaset bargat jagi diehtojuohkimiin. Dasa lassin gokčojuvvojit mátke- ja orrungolut.

Mii gáibiduvvo šaddat ofelažžan

Vuosttažettiin ferte dus leat miella hupmat nuoraiguin miehtá riikka – ja oahpahit sidjiide eambbo sámi servodaga birra. Mii deattuhit áŋgirvuođa, ovttasbargonávccaid, muitalangelbbolašvuođa ja hutkáivuođa.

Fertet leat roahkkat – duostat muitalit movt vásihat iežat sámi duogáža ja árgabeaivvi, ja boađát šaddat hui oinnolaš sosiála mediain.

Dus berre leat oppalaš oahppogelbbolašvuohta, it galgga leat boarrásit go 25 jagi, ja lea ovdamunni jus dus lea vuodjingoarta. Mii gohččut heivvolaš ohcciid jearahallamii/auditionii.

Movt dutnje lea gánnáhahtti?

Ofelaččat vázzet gelddolaš skuvlajagi man eai vajálduhte goassege, mas ohppet ja vásihit áššiid maid ille  eará ládje sáhttet oahppat. Bargu lea hui vuogas CV:s, ja addá gelbbolašvuođa masa boahttevaš bargoaddit liikojit sakka.

Dasa lassin dieđát ahte leat bargan issoras buori barggu loktet olu nuoraid máhttodási sápmelaččaid birra, mii fas dagaha unnit ovdagáttuid ja givssideami.

Geahča manne Vanja háliidii šaddat ofelažžan

Vanja Tørresdal Prahkes eret lei ofelaš skuvllajagi 2018/2019. Loga eanet su birra dás.